Liiketoiminnan kehittäminen ei häviä minnekään tekoälyn myötä
Elämme tekoälyn hypeä generatiivisen AI:n tulon myötä. Menit mille tahansa sosiaalisen median alustalle, et voi olla törmäämättä tekoälyä koskeviin julkaisuihin. LinkediInissä ei juuri muusta enää puhutakaan. OpenAI:n johtajien erokuviot olivat jo parhainta saippuaoopperaa. Jokainen kynnelle kykenevä lisää tekoälyyn liittyviä elementtejä myytäviin tuotteisiin/palveluihin tai AI näkyy myös yrityksen nimessä. Miksi? Koska tekoäly myy. Yritykset kiirehtivät palkkaamaan tekoälyasiantuntijoita monen muun tekemisen jäädessä varjoon. Tärkeintä on nyt saada tuo tämän hetken kuuma peruna, tekoäly, myös meille. Johtajilla on euron kuvat silmissä, pitäisihän tekoälyn nostaa tuottavuutta ja saada myös kustannussäästöjä, kun ihmistä ei enää tarvita kaikkea työtä tekemään. Osa pystyy myös hyödyntämään tekoälyä radikaalien innovaatioiden tekemisessä rakentamalla omia kielimalleja omaan kontekstiinsa. Tekoälykeskusteluissa unohtuu kuitenkin täysin kokonaiskuvan näkeminen ja katsotaan maailmaa hyvin kapeiden linssien läpi. Osa jopa kuvittelee, että tekoäly on kuin töpseli, mikä tökätään pistorasiaan ja a vot seinästä tulee meille tekoälyä, joka tekee kaiken.
Mikä olikaan yritysten perustehtävä?
Mihin jokaisen yrityksen perustehtävä kulminoituu? Arvonluontiin. Kykyyn tuottaa jotakin, mistä asiakas on valmis maksamaan. Arvonluonti on ikään kuin vaihtokauppaa, asiakas saa yritykseltä tuotteita/palveluita, jotka ratkovat hänen ongelmiaan ja tarpeitaan ja vaihdon välineenä toimii raha, minkä asiakas yritykselle tuotteesta/palvelusta maksaa. Rahan alkulähde on siis aina asiakas. Asiakkaalle tuotetun arvon tuloksena, myös omistajat saavat arvoa, yritys voi maksaa työntekijöille palkkoja, veroja yhteiskunnalle jne.
Vaikka yrityksellä olisi kuinka kehittyneet teknologiset ratkaisut, loppu kädessä asiakas päättää, oliko tuote/palvelu vaivan ja rahan väärti. Tekoälyn kohdalla mennään hyvin pitkälle teknologia edellä. Meillä on ratkaisu olemassa, mutta mikä olikaan ongelma, mitä sillä yritetään ratkaista? Ja kenen ongelmaa yritetään ratkaista niin, että tuo mystinen kuka olisi siitä myös valmis maksamaan? Tällä hetkellä kuka tahansa voi luoda GPT-assistentteja, mitä erinäisimpiin tarkoituksiin. Kiva on kokeilla kaikenlaista, mutta jos haluat monetisoida ratkaisusi, on mietittävä kenelle oikeasti arvoa luodaan?
Omia prosesseja ja toimintamalleja voi hioa ja parantaa, poistaa manuaalista turhanpäiväistä tekemistä ja hukkaa. Mutta tätä on tehty jo ennen generatiivista tekoälyäkin. Prosessien ja toimintamallien parantamista voi myös tehdä ilman teknologiaa. Ihminen kun tuppaa monesti olemaan se haastavin ja epäloogisin tekijä kokonaisuudessa. Yhteistyötä ei tehdä eri tahojen välillä, ei ymmärretä isoa kuvaa ja miten oma tekeminen siihen sijoittuu. Viestikapula tippuu matkan varrella, menee joskus jopa hukkaan. Yrityksissä tehdään koko ajan valtavasti asioita, joilla ei ole isossa kuvassa mitään merkitystä, mutta kun se on talon tapa ja aina on totuttu niin tekemään.
Oliko tarkoitus olla samanlainen, mitä tapahtui erilaistumiselle?
Tekoäly voi auttaa tuottamaan asioita ja sitä kautta nopeuttaa sekä parantaa tekemistä, mutta tämän hetken generatiivisen tekoälyn toimintalogiikka perustuu sille opetettuihin suuriin datamääriin, josta se luo uutta, samankaltaista sisältöä. Samankaltaista. Hetkinen, oliko tarkoituksena olla samanlainen, tarjota samanlaista kuin kaikki muutkin ja kaikille samoille asiakkaille?
Moni on innostunut kokeilemaan ja tekemään kuvia ja tekstiä tekoälyllä. Suurimmasta osasta kuvituksista näkee heti, mitkä on tekoälyllä tehty. Hienoja kyllä, mutta kaikki silti samantyylisiä. Tekstien tekeminen suomeksi onnistuu myös, mutta tyyli on monesti hyvin jenkkimäinen, ylitsevuotavainen, mikä ei taas suomalaiseen kulttuuriin sovi ollenkaan. Ymmärtääkö tekoäly kulttuurisen kontekstin? Ei.
Pohditaan hetki liikkeenjohdon professorin Michael Porterin määrittämiä kolmea perusstrategiaa, millä yritys voi saavuttaa kilpailuetua. Nämä yleisstrategiat ovat kustannusjohtajuus, erilaistuminen ja fokusoituminen. Erilaistumisessa yritys pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan jollakin erityispiirteellä, joka lisää asiakkaan kokemaa arvoa. Nykyään pelkkä tuote/palvelu ei enää toimi erottautumistekijänä, koska kilpailijat pystyvät ne kopioimaan nopeasti. Yritysten välinen kilpailu onkin nykyään asiakaskokemusten välistä kilpailua.
Karrikoidusti, jos yritys ottaisi AI-Allun ainoaksi työntekijäkseen ja laittaisi tekoälyn hoitamaan niin tuotekehityksen, markkinoinnin, myynnin, asiakaspalvelun yms. niin mitä siitä seuraisi? Bulkkia? Samaa kuin kaikilla muilla? Missä on luovuus? Missä on erilaisuus? Vai halutaanko jatkossa olla hajuttomia ja mauttomia, kaikkea kaikille kaikkien kanssa? Tätä toki moni jo on, mutta ei siitä sen enempää.
Pitääkö kaikessa tekemisessä hyödyntää tekoälyä?
Tekoälyn tulisi auttaa ratkaisemaan ongelmia, joilla on aidosti merkitystä. Tai ainahan yritysten olisi pitänyt keskittyä arvoa tuottavaan tekemiseen, mutta nyt se korostuu entistä enemmän. Mitkä tehtävät tällä hetkellä ovat eniten kitkaa aiheuttavia niin sisäisessä toiminnassa kuin asiakkaiden kohdalla? Sisäinen raportointi esimerkiksi on tällä hetkellä monessa paikassa aikaa vievää, kun datoja haetaan eri paikoista Powerpoint esityksille täysin manuaalisesti. Vuositasolla turhanpäiväiseen manuaaliseen työhön käytetään valtava määrä aikaa. Siihen tekoäly on oiva apu, sujuvoittamaan prosesseja.
Asiakaskokemusta voitaisiin myös parantaa ja personoida monessa kohtaa hyödyntämällä tekoälyä ja esimerkiksi asiakaspalvelun kilometrien mittaiset puhelinvalikot voitaisin korvata aidosti toimivilla käyttäjäystävällisillä ratkaisuilla. Chatbotit voisivat myös oikeasti tuoda lisäarvoa ja hoitaa oikeita tehtäviä, eikä vain aina antaa vastaukseksi, anteeksi minä en osaa tätä. Kaikessa näissä on kyse todellisten ongelmien ja tarpeiden tunnistamisesta ja ratkaisun luomisesta nykytilanteeseen. Osaan voidaan hyödyntää myös tekoälyä. Nämä ongelmat/tarpeet on vielä suhteellisen helppoja tunnistaa. Jos oikeasti haluamme luoda radikaaleja innovaatioita tekoälyä hyödyntäen, tarkoittaa se monesti omien kielimallien rakentamista teknisessä mielessä. Sen jonkin radikaalin löytäminen ja toteuttaminen vaatii lisäksi myös bisnesluovuutta.
Tekoäly hyödyntää tilastollista analyysia ja suuria datamassoja ja pystyy niiden perusteella mm. havaitsemaan kuvioita kuluttajakäyttäytymisessä ja markkinatrendeissä. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin ja altis aina sosiaaliselle kontekstille. Sosiaalinen ympäristömme vaikuttaa meihin niin arvoihin, motiiveihin kuin käyttytymiseenkin. Ihminen ei todellakaan ole looginen ja käyttäydy loogisesti. Tekoäly ei pysty ymmärtämään syvällisesti inhimillistä käyttäytymistä ja sosiaalista dynamiikka. Käyttäytymisemme on monimutkaista ja muuttuu jatkuvasti, mikä tekee sen ennustamisesta haastavaa. Maailmassa tapahtuu myös sattumia, joita ei pystytä ennakoimaan. Sattumien seuraukset voivat olla kauskantoisia, joskus jopa katastrofaalisia.
Vaikka meillä olisi tekoäly käytössä, ei se tarkoita sitä, että voimme unohtaa kaiken muun. Liiketoimintaa pitää edelleen kehittää, asiakkaita edelleen osallistaa, arvoa edelleen luoda jne. Tekoälyä voidaan käyttää apuna ratkaisuiden tekemisessä ja oman toiminnan parantamisessa sekä nopeuttamisessa, mutta mitä oikeastaan haluamme tavoitella kaikella? Ja miten sen teemme?
Teknologia vie ja ihminen vikisee
Tekoäly nähdään liian yksipuolisesti teknologian ja talouden näkökulmasta. Ihminen ja sosiaalinen aspekti unohtuvat keskusteluista täysin. Samoin käy myös ympäristönäkökulmalle. Puhutaanko suuresta energiankulutuksesta, mitä tekoälysysteemien käyttö sekä kouluttaminen vaatii? Eipä juuri, koska kukaan ei halua olla ilonpilaaja.
Tekoäly kehittyy valtavaa vauhtia. Kenelläkään ei ole kristallipalloa ennustaman, miltä maailma näyttää esimerkiksi 10 vuoden päästä. Kaikenlaisia tulevaisuuskuvia ja skenaarioita voidaan määritellä dystopiasta täydelliseen utopiaan ja kaikkeen siltä väliltä. Selvää on, että moni asia tulee muuttumaan. Sen sijaan, että tekoäly olisi isäntä ja hallitsisi ihmiskuntaa, pitää sen olla renki, joka tekee sitä, mitä ihminen haluaa sen tekevän. Ihminen ei vain tällä hetkellä aina tiedä, mitä hän haluaa. Nyt on mahdollisuus ratkoa isoja yhteiskunnallisia ongelmia käyttäen vipuvoimana tekoälyä, sen sijaan, että markkinat tuutataan täyteen kaikkea nopeasti tuotettua, turhanpäiväistä roskaa. Tekoäly tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntäminen vaatii vastuullista lähestymistapaa.
Teknologia itsessään ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, vaan sen tulee toimia yhdessä ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi. Tekoälyn nopean kehityksen myötä meidän on kohdattava myös sen vaikutukset työelämään ja yhteiskuntaan laajemmin. Tekoäly voi tehostaa prosesseja, parantaa asiakaskokemusta, auttaa innovoimaan jne., mutta samalla se muuttaa työnkuvia ja voi jopa korvata tietyt tehtävät. Tämä edellyttää meiltä valmiutta kouluttautua uudelleen ja sopeutua uusiin tehtäviin. Ennen kaikkea muutos edellyttää ihmiseltä ajattelun kehittymistä. Se, kun ei ole pysynyt teknologian kehityksen tahdissa.
Kaipaatko apua, mihin kaikkeen tekoälyä voidaan hyödyntää? Mitä ovat ne oikeat ongelmat ja tarpeet, mitä sillä voidaan ratkaista tai kehittää kokonaan uutta, radikaaleja innovaatioita? Tai onko tarve saada yhteistyötä parannettua eri toimijoiden välillä tekoälyn kontekstissa? Autan konseptoimaan tekoälyn mahdollisuuksia tuomalla mukaan bisnesluovuutta sekä toimimalla sillanrakentajana organisaatiorajojen yli. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää. Yhteydenotto ei sido sinua mihinkään.
