Design on vain pelkkiä nättejä kuvia = täyttä hevonp****a

“Meillä on tällainen uusi bisnesidea ja ollaan koodattu tämä palvelu jo aikalailla valmiiksi. Tämä kyllä näyttää aika rumalta, voisitkohan tehdä tästä nätimmän?“ “Voinhan minä, mutta otetaanko pari askelta ensin taaksepäin ja mietitään sitä teidän bisnescaseä…“ Tarina on tosi ja käyty erään startup yrittäjän kanssa. Se mitä minulta kaivattiin oli huulipunan laittamista possulle viimeisessä vaiheessa ennen palvelun launchia. Kysyin yhden ainoan kysymyksen koskien bisnesmallia ja samalla tulin romuttaneeksi koko heidän bisnescasensä. UUPS! Koko touhussa mentiin perse edellä puuhun niin, että kajahti.

“Meidän strategiana on tehdä kaikkien aikojen paras myyntitulos ja samalla saavuttaa myös kaikkien aikojen kustannussäästöt.“ “Okei vai, että sellainen strategia…Strategia on valintoja ja liiketoimintastrategian pitäisi aina tähdätä kilpailuetuun. Miten nuo kaksi strategista tavoitetta edesauttavat kilpailuedun saavuttamista? Ja olitteko miettineet, mitkä kaikki tekemiset menevät näiden alle koko yritystasolla ja edesauttavat näitä hartaita toiveita toteutumasta?” *Syvä hiljaisuus*

Design, nättiä pintaa vai jotain muutakin?

Yleinen harhaluulo on, että design on pelkkää pintaa. Se on sitäkin ja hyvältä näyttävällä pinnalla on myös paikkansa, kukapa nyt haluaisi ostaa tai käyttää ruman näköistä tuotetta tai palvelua. Se mikä kuitenkin unohtuu ja on suurimmalle osalle ihmisistä täysin uutta on se, että koko liiketoiminta voidaan konseptoida ja suunnitella.

Digiajan liiketoiminta on täysin abstraktia ja monta kertaa myös todella kompleksista, kun tekeminen vaatii monien eri osaajien välisen yhteistyön, pitää ymmärtää liiketoimintamalleja, arvonluontia, bisnescasejä, asiakkaiden käyttäytymistä ja tarpeita, teknologiaa, dataa yms. Liiketoiminta nähdään edelleen liian usein pelkästään administraationa ja riskienhallintana, liiketoiminnan luovan puolen unohtuessa kokonaan.

Koska en ole taustaltani administraattori, vaan luova ongelmanratkaisija, on koko liiketoiminta itselleni erilaisten ongelmien ja mahdollisuuksien konseptointia sekä validointia. Kaikki tekeminen tähtää asiakkaalle ja liiketoiminnalle luotavaan arvoon. Onhan molemmat tärkeitä; ilman asiakkaalle luotavaa arvoa, asiakas ei suostu maksamaan yrityksen sille tarjoamista ratkaisuista eikä näin ollen myöskään liiketoiminta hyödy ja saa rahaa ropisemaan kirstuunsa. Jos liiketoiminta ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa, ei yrityksellä ole edellytyksiä toiminnan jatkumiselle tulevaisuudessa.

Mitä voidaan ja pitää konseptoida liiketoiminnassa?

En ole vielä keksinyt, mitä ei voisi konseptoida liiketoiminnassa. Alla on kuva, mikä osaltaan valaisee kaikkia eri tasoja ja osa-alueita, mitä voidaan ja pitää konseptoida liiketoiminnassa. Liiketoiminnassakin voidaan hyödyntää luovuutta ja se on myös elinehto nykyään, jotta ei jämähdetä omiin kaavoihin ja muututa merkityksettömiksi asiakkaiden näkökulmasta.

Mitä voidaan ja pitää konseptoida liiketoiminnassa?

Visio ja strategia

Strategia on puhtaasti ongelmanratkaisua. Pitää ensin ymmärtää, missä ollaan menossa tällä hetkellä ja minne halutaan mennä, mikä on siis tulevaisuuden suunta? Kaikki tässä välissä on ongelmanratkaisua. Mikä estää meitä pääsemästä kyseiseen tulevaisuuden tahtotilaan? Mitä täysin uusia mahdollisuuksia meille tarjoutuu matkan varrella?

Kirjoittelin edellisessä blogipostauksessani syitä miksi tutkimustenkin mukaan suurin osa strategioista epäonnistuu. Väitän, että nämä surullisen kuuluisat tragedian luonnit voitaisiin muuttaa voittaviksi strategioiksi jo pelkästään sillä, että konseptoitaisiin ja mallinnettaisiin erilaisia tulevaisuuden valintoja ja näkymiä ennen kuin lähdetään tekemään sitä surullisen kuuluisaa jalkauttamistyötä, missä siinäkin marssitaan yleensä eri suuntiin.

Jokainen strateginen fokusalue pitäisi konseptoida isossa kuvassa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Nyt suurin osa strategisista fokusalueista on vain hartaita toiveita, joita jokainen tiimi saa itse säveltää omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Kokonaisuutta ei mieti kukaan. Mistä tiedät, milloin olet onnistunut strategiassa? Et mistään, koska tavoitteita ja mittareita ei ole luotu. Mistä tiedät, mitkä kaikki tekemiset kuuluvat kunkin fokusalueen alle? Et mistään, sillä tekeminen ei ole läpinäkyvää ja monessa firmassa käytetään vielä tuota saatanasta olevaa työkalua nimeltä Powerpoint träkkäämään tekemisiä, sen sijaan, että käytettäisiin dynaamisia, moderneja ja reaaliaikaisia työkaluja strategian toteutumisen seurantaan.

Liiketoiminta-arkkitehtuuri

Koska metsään mennään monta kertaa jo strategian luonnin yhteydessä, johtaa tämä siihen, että arvoa luodaan pistemäisesti eikä holistisesti koko yritystasolla. Liiketoiminta-arkkitehtuurilla tarkoitan arvonluontia yritystasolla eli keitä ovat asiakkaamme, mitkä heidän tarpeensa/ongelmansa ovat, millä tarjoomalla taklaamme nämä, miten ja missä? Mitä strategisia valintoja teemme, jotta luomme arvoa parhaalla mahdollisella tavalla yrityksenä? Miten koko arvonluonnnin palettimme toimii yhteen ja hyödynnämme mm. ristiinmyynnin mahdollisuuksia eri liiketoiminta-alueiden välillä?

En tiedä onko liiketoiminta-arkkitehtuurille parempaa tai vakiintunutta termiä olemasa. Itse nimesin tämän liiketoiminta-arkkitehtuuriksi sen vuoksi, että se määrittelee asioita systeemisesti ja rakenteiden tasolla sekä liiketoiminnan että asiakkaan näkökulmasta.

Oman kokemukseni mukaan, liiketoiminta-arkkitehtuuri puuttuu suurimmasta osasta isoja yrityksiä. Tarvetta sille kyllä olisi. Korporaatioissa on kyllä softapuolen enterprise arkkitehteja, jotka vastaavat yritystasolla koko teknisestä arkkitehtuurista ja järjestelmärepertuaarista. Heille ei vain löydy vastinparia ja liiketoiminnan puoli on monta kertaa täysin pirstaloitunut. Lopputuloksena on pistemäinen arvonluonti sekä sisäiset arvovaltapelit ja kukkotappelut eri liiketoimintayksiköiden välillä.

Liiketoimintamallit, -konseptit ja prosessit

Kun liiketoiminta-arkkitehtuuri on koko yrityksen tasolla tapahtuvaa arvonluontia, liiketoimintakonseptit ovat yksittäisten liiketoimintaratkaisuiden konseptointia. Esimerkkeinä voidaan mainita uusien liiketoimintamallien ja -mahdollisuuksien tutkiminen, konseptointi ja validointi. Tässä kohtaa siis vielä mietitään, onko investointeja järkevä lähteä ylipäätään tekemään ja onko ratkaistava ongelma edes oikea.

Itse luen tähän alueeseen uuden luomisen lisäksi myös sisäisten prosessien ja toimintamallien konseptoinnin. Sisäisiä prosesseja ja toimintamalleja voidaan miettiä kokonaan uusiksi, päätavoitteena virtaviivaistaa sisäistä tekemistä, parantaa työntekijä- ja asiakaskokemusta sekä myös saada kustannussäästöjä aikaiseksi. Monta kertaa myös kulttuuriset muutokset kuten vaikka liiketoiminnan muuttaminen asiakaskeskeiseksi ja datavetoiseksi vaatii ihmisten osallistamista, toimintamallien konseptointia ja konseptien validointia.

Palvelut

Palvelukonseptit ovat nimensä mukaisesti yksittäisten palveluiden konseptointia. Oletuksena myös on, että jollakin tavalla on jo validoitu bisnescase ja päätetty, että palvelu on järkevää tehdä. Ikävä kyllä pitää sanoa, että oman kokemuksen mukaan, päätös tehdä jokin palvelu on monta kertaa enempi mututiedolla syntynyt kuin validoituun tutkimustietoon pohjautuvaa. Voi olla joskus tappelua todistaa, että alunperinkin ratkaistava ongelma on täysin väärä eikä tätä palvelua pitäisi edes tehdä.

Oletetaan tässä kuitenkin, että palvelun perustelut ovat paikkansa pitävät. Palvelukonsepteissa tutkitaan asiakkaiden tarpeita, konseptoidaan niiden pohjalta erilaisia vaihtoehtoja, validoidaan tarpeet ja tämän jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan palvelu tarkalla tasolla (UX design ja tekninen toteutus). Tähän laariin myös kuuluisaksi noussut ismi nimeltä palvelumuotoilu osuu. Palvelumuotoilussa on pohjimmiltaan kyse empatiasta asiakasta kohtaan sekä asiakkaan tarpeiden/ongelmien tunnistamisesta. Näiden pohjalta tehdään erilaisia konsepteja, joiden tarkoituksena on validoida tarpeet ennen yksityiskohtaisen suunnittelun eli UX designin alkamista (digipalveluiden ollessa kyseessä). Palvelumuotoilijalla on monen kirjava työkalupakki erilaisia tutkimus- ja osallistamismenetelmiä, canvaksia ja frameworkejä apuna lopputuotoksen synnyttämiseen.

Mihin kaikkeen voit hyödyntää designerin osaamista?

Lyhyestä virsi kaunis, aikalailla kaikkeen, missä pitää mallintaa täysin uutta tai parantaa olemassa olevaa sekä ratkaista ongelmia/tunnistaa mahdollisuuksia ja käyttää kaikessa asiakaskeskeisiä toimintapoja ja luovuutta. Kyse voi olla strategiasta, arvonluonnista, tarjoomasta, liiketoimintamalleista tai kokonaan uusista liiketoimintamahdollisuuksista, prosesseista, toimintamalleista tai palveluista. Voit edelleen myös käyttää designeria tarkan tason käyttöliittymäsuunnitteluun sekä visuaaliseen suunnitteluun. Tämän blogipostauksen tarkoituksena ei ole arvottaa eri tekemisiä, kaikki tekeminen on tärkeää ja niillä on oma paikkansa. Haluan tuoda tällä kirjoituksella kuitenkin esille, mitä pinnan alla olevaa voidaan myöskin konseptoida ja suunnitella.

Jos olet liiketoimintajohtaja ja luet tätä blogikirjoitusta, pysähdy hetkeksi miettimään, onko organisaatiossasi designereita, joita voisit hyödyntää päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa? Designerit ovat luovia ongelmanratkaisijoita, yleensä myös hyviä fasilitoijia sekä sillanrakentajia yli organisaatiorajojen eri toimijoiden välillä. Heidän toiminnan ytimessä on asiakaskeskeisyys ja rakentava status quon haastaminen.

Tiedän, että moni senioritason designer on äärimmäisen turhautunut tällä hetkellä, koska kokevat ettei heitä päästetä tekemään mitään muuta kuin palveluita. Heillä on paljon annettavaa ja voivat tuoda uudenlaista ajattelua sekä nimenomaan edesauttaa luovien ratkaisuiden syntyä liiketoiminnnassa aina siellä strategisella tasolla asti. Kaikki eivät kaikkeen pysty, se on selvää ja koskee kaikkia muitakin ammattiryhmiä. Mutta paljon on myös hyödyntämätöntä potentiaalia, mikä nyt jää käyttämättä. Anna siis kasvun mahdollisuuksia designereille ja todennäköisesti yllätyt lopputuloksista. Itse olen urallani ollut niin onnekas, että minulla on ollut esihenkilöitä ja johtajia, jotka ovat oman kasvuni ja tämän hetken osaamistasoni mahdollistaneet, kiitos siitä heille.